Kristillinen taloudenhoito

”Koetelkaa minua”

Mihin kokoat aarteesi?

Taloudelliset asiat ovat etusivun uutisia ja puheenaiheita. Raha on kieli, jota ymmärretään joka puolella maapalloa. Joka osaa puhua rahan kieltä, saa huomion osakseen. Raha kiehtoo, sillä saa lähes kaikkea: ystäviä, turvallisuutta, ter­veyttä, arvostusta, rakkautta ja onnea. Monille raha on elämän tarkoitus. Mammonanpalvonta on vakava kilpai­lija Jumalalle.

Raamatussa on paljon rahaan ja omaisuuteen liittyviä ohjeita. Paavali profetoi ajastamme: ”Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa – –.” (2. Tim. 3:1, 2.) Koskeeko tämä myös minua; en kai minä ole tuollainen?

Jeesuksen opetukset rahasta

Jeesus on kiinnostunut ihmisen kaikinpuolisesta hyvinvoinnista, myös seuraajiensa taloudenpidosta. Hänen vertauksiaan on laskutavasta riippuen noin neljäkymmentä. Niistä kuusitoista käsittelee suhtautumista rahaan ja omaisuuteen. Tuhlaajapoika menettää perintönsä itsekkään elämäntapansa johdosta, mutta löytää tarkoituksen elämälleen palattuaan isän kotiin (Luuk. 15). Laupias samarialainen ei säästele kukkaroaan auttaessaan ryöstetyksi joutunutta (Luuk. 10). Rikkaalla miehellä on asennevamma köyhää Lasarusta kohtaan (Luuk. 16). Menestyvä maanviljelijä kadottaa suhteellisuudentajunsa omaisuuteensa; hänen ongelmansa ei ole rikkaus, jonka Jumala on hänelle suonut, vaan itsekkyys (Luuk. 12). Kylväjävertauksessa (Matt. 13) Jeesus opettaa miten hengellinen kasvu voi pysähtyä ”tämän maailman huoliin” ja ”rikkauden viettelyksiin”.

On kysymys rakkaudesta

Uudesta testamentista löytyy lisää liittyen uskon kokemukseen. Rikas nuorukainen rakasti enemmän omaisuuttaan kuin Jeesuksen kutsua (Matt. 19). Ananias ja Safira petkuttivat seurakuntaa maatilansa lahjoittamisessa, mutta eivät Pyhää Henkeä (Ap. t. 5). Sakkeuksen asenne rahaan ja omaisuuteen muuttui hänen kohdattuaan Jeesuksen rakkauden (Luuk. 19). Köyhä leski antoi puutteestaan rakastamansa asian hyväksi (Luuk. 21). Maria, Martan ja Lasaruksen sisar, osti pullollisen nardusöljyä ja voiteli Jeesuksen (Joh. 12). Viimeisen tuomion vuohet ajattelivat vain itseään (Matt. 25).

Taloudelliset huolet ja usko

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset käyttävät yli 17 % tuloistaan asioihin, jotka voidaan luokitella harrastuksien ja vapaa-ajan menoihin: kulttuuri ja vapaa-aika lähes 11 %, hotellit ja ravintolat 4,2 %, alkoholijuomat ja tupakka 2,5 %. Ihmisiltä menee ”kymmenysten” verran tuollaisiin, jos edes riittää. Sielunvihollisella onkin kiero suunnitelma rahoillemme: älä käytä vaivannäkösi hedelmiä Jumalan työhön, vaan omiin tarpeisiisi! Hän ha­luaa myös hukuttaa meidät taloudellisiin huoliin. Me murehdimme, miten selviämme laskuista, riittääkö eläke, työttömyyskorvaus tai opintoraha.

Kun huolet valtaavat ajatuksemme, Herran työ jää toisarvoiseksi. Suomessa on satojatuhansia ylivelkaantuneita. Sellainen aikaansaa stressiä, kireyttä ihmissuhteissa, johtaa avioeroihin, asuntojen pakkomyyntiin, terveydellisiin ongelmiin, jopa itsemurhiin. Lainan ottaminen on usein helppoa, takaisinmaksu ei. Lainanottamisessa sitoudutaan vuosiksi eteenpäin vaikka tulevaisuutta ei tunneta. Kun laskut jäävät maksamatta tai vuokrarästejä kerääntyy, seuraukset voivat olla ikävät. Kukaan ei halua saada maksuhäiriömerkintää tai menettää asuntoaan. Kaikki laskut ja velat on maksettava ennemmin tai myöhemmin, viimeistään perintätoimiston, jopa käräjäoikeuden kautta ulosotossa, korkoineen. Kristitty ei ole suojassa näiltä vaaroilta. Paholainen käyttää velkaantumista masentaakseen niin, ettei uskova jaksa palvella Herraa iloisella sydämellä.

”Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä.” (1. Tim. 6:10.) Raha on hyvä, mutta väärä suhtautuminen siihen ei.

Testaa Jumalan uskollisuus

”Tuokaa täydet kymmenykset aarrekammioon, jotta temppelissäni olisi ruokaa. Koetelkaa minua tällä tavalla, sanoo Herra Sebaot. – Silloin saatte nähdä, että minä avaan taivaan ikkunat ja vuodatan teille sateen runsaan siunauksen.” (Mal. 3:10, kursiivi lisätty.) Kysymys on luottamuksesta. Voimme testata Jumalan huolenpidon palaut­taessamme kymmenykset hänen ”aarrekammioonsa”, seurakuntaan.

Joku voi ajatella: ”En luota kirkon johtoon, se on epäonnistunut tehtävässään. Etsin muita kohteita lahjoituksilleni.” Tämä kuulostaa loogiselta. Miksi uhrata kirkolle, kun sen toiminta ei näytä tuottavan tuloksia! Kymmenykset ovat pyhät, ne kuuluvat Herralle (3. Moos. 27:30). Jumala, ei ihminen, saa päättää, kuka kymmenykset saa. On hyvä tiedostaa, että kymmenykset eivät ole maksu pastorille hänen palveluksistaan. Mitä tapahtuisi, jos kukaan ei palauttaisi kymmenyksiä? Pian ei olisi työntekijöitä, lähetystyö estyisi ja kirkkojen ovet voitaisiin sulkea. Herra kyllä pitää huolen työstään, meidän osamme on olla uskollisia. Poikkeaminen tästä on pyrkimys olla riippumaton Jumalasta ja hänen tahdostaan.

Eläkeläisenä seurakunnassa

Ikääntyessämme alamme miettiä taloudellista ja fyysistä selviytymistämme. Voi ilmetä kiusauksia, jotka vievät mennessään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan eläkeikäiset käyt­tävät alkoholia nykyään selvästi enemmän kuin vielä 20 vuotta sitten. Erityisesti 65–69-vuotiailla miehillä alkoholi on osa arkea. Vähintään kerran viikos­sa alkoholia juo 40 prosenttia miehistä ja 22 prosenttia naisista. Eläkeläinen voi tulotasonsa pudottua miettiä suhdettaan kymmenyksiin. Herran sana lupaa, että hänestä pidetään huolta: ”Mutta minä olen kuin viheriöivä oliivipuu Jumalan pyhäkössä. Alati minä luotan Jumalan armoon.” (Ps. 52:10.)

Riskivapaa sijoitus

”Herran on maa ja kaikki mitä siinä on, maanpiiri ja ne jotka siinä asuvat.” (Ps. 24:1.) Jumala on meidän Isämme, me olemme hänen lapsensa. Me olemme katoavia, hän ikuinen. Me olemme oksia, hän viinipuu. Me ruumis, hän pää. Me taloudenhoitajia, hän johtaja. Periaate on selvä. Kaikki tulee Jumalalta. Koko elämä on lahja. Pelastus Jeesuksen ristinkuoleman kautta on Jumalan lahjoista suurin (Joh. 3:16).

”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta.” (Matt. 6:19, 20.) Tämä on ainoa riskivapaa sijoituskohde! Siksi Jeesus varoittaa, että emme voi rakentaa elämäämme ”omaisuuden varaan” (Luuk. 12:15). Raha ja omaisuus ovat lopulta vähämerkityksellisiä, kun ajattelemme niitä ikuisuusnäkökulmasta. Sijoittaminen Herran työhön on aarteiden kokoamista taivaaseen. Aarteita ovat pelastetut ihmiset. ”Hankkikaa kukkarot, jotka eivät tyhjene, kootkaa taivaisiin aarre, joka ei ehdy. Siellä ei varas pääse siihen käsiksi eikä koi tee tuhojaan. Missä on aarteenne, siellä on myös sydämenne.” (Luuk. 12:33, 34.)

Olisinko minä, nuori liikkeenharjoittaja 1970-luvulla, koskaan tullut tietämään, että Jumala rakastaa myös minua, elleivät sisaret ja veljet olisi toimineet uskonsa mukaan? Postiluukustani putosi silloisen Kirjeellisen Raamattuopiston mainoskortti. Tutustuin Raamattuun, synnyin uudesti ylhäältä, ja sain liittyä Herran kansan joukkoon. Kiitos Jumalalle, kiitos teille!

– Nykyaika / Jorma Katainen