Jeesuksen ristiinnaulitsemispäiväksi on esitetty kahta vaihtoehtoa – keskiviikkoa ja perjantaita. Minkälaista todistusaineistoa näiden eriävien näkemysten tueksi on olemassa?
Viimeisten 2000 vuoden ajan kristityt ovat yleisesti ajatelleet, että Jeesus ristiinnaulittiin eräänä perjantai-iltapäivänä ja että hän nousi haudasta varhain seuraavana sunnuntaiaamuna. Viime vuosina jotkut kristityt ovat kuitenkin omaksuneet näkemyksen, jonka mukaan Jeesus ristiinnaulittiin keskiviikkoiltapäivällä ja hän nousi haudasta myöhään sapatti-iltapäivällä. Kattava selitys tähän näkemyseroon on melko tekninen ja liian laaja lyhyesti esitettäväksi.
Lähden liikkeelle sanomalla, että kunnioitan niiden ihmisten näkemystä, jotka puoltavat keskiviikkona tapahtuneen ristiinnaulitsemisen teoriaa. Lisäksi haluan korostaa, että tämä ei ole pelastuskysymys – toisin sanoen kenenkään ikuinen elämä ei riipu siitä, kumpaan näkemykseen hän tässä asiassa päätyy. Merkittävää on se, että Jeesus kuoli ja että hän pelastaa kaikki, jotka hyväksyvät hänet Vapahtajakseen siitä riippumatta, milloin he uskovat hänen ristiinnaulitsemisensa tapahtuneen.
Ennen aiheeseen perehtymistä on myös tärkeä pitää mielessä, että Jeesuksen aikana juutalaiset katsoivat kunkin päivän alkavan auringonlaskusta ja päättyvän seuraavaan auringonlaskuun 24 tuntia myöhemmin. Meidän käytäntömme, jonka mukaan päivä alkaa ja päättyy keskiyöllä, on peräisin roomalaisesta tavasta määritellä vuorokausi.
Teoria keskiviikosta ristiinnaulitsemispäivänä
Ne, jotka puolustavat keskiviikkoa ristiinnaulitsemispäivänä, perustavat päätelmänsä ensisijaisesti kolmeen raamatunkohtaan. Esitän seuraavassa heidän tulkintansa kustakin tekstistä.
Matt. 12:40. Jeesus sanoi muutamille lainopettajille ja fariseuksille: ”Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa [haudassa] kolme päivää ja kolme yötä.”
Keskiviikkoteorian kannattajat ovat järkähtämättömästi sitä mieltä, että ”kolme päivää ja kolme yötä” on ymmärrettävä kolmeksi kokonaiseksi päiväksi ja kolmeksi kokonaiseksi yöksi, toisin sanoen, vähintään 72 tunnin pituiseksi ajanjaksoksi. Tämä tekisi perjantain ristiinnaulitsemispäivänä selvästi mahdottomaksi, koska perjantai-iltapäivästä sunnuntaiaamuun on vain kaksi kokonaista yötä, yksi kokonainen päivä (sapatti) ja osia kahdesta päivästä (perjantai-iltapäivä ja sunnuntaiaamu). Sen sijaan keskiviikkona tapahtuneesta ristiinnaulitsemisesta olisi myöhään sapatti-iltapäivänä tapahtuneeseen haudasta nousemiseen kulunut kolme kokonaista päivää ja kolme kokonaista yötä.
Joh. 19:14. Tämän raamatunkohdan mukaan Jeesus ristiinnaulittiin ”pääsiäisen valmistuspäivänä”. Perjantaiteorian kannattajat ymmärtävät ilmauksen valmistuspäivä juutalaiseksi termiksi, jolla tarkoitettiin perjantaita, päivää jolloin valmistauduttiin neljännen käskyn sapattia varten. Ne, jotka ovat keskiviikkoteorian kannalla, sanovat että myös vuosittaisia juhlapäiviä nimitettiin sapateiksi ja että tekstissä mainitaan ”pääsiäisen valmistuspäivä”. He väittävät lisäksi, että sinä vuonna kun Kristus ristiinnaulittiin, pääsiäinen osui torstaille, ja näin ollen ristiinnaulitseminen suoritettiin keskiviikkona, toisin sanoen torstaina vietetyn pääsiäisen valmistuspäivänä eikä perjantaina, joka oli viikoittaisen sapatin valmistuspäivä.
Matt. 28:1. Matteus sanoo, että ”sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Magdalan Maria ja se toinen Maria katsomaan hautaa”. Tämän perusteella keskiviikkoteorian kannattajat päättelevät, että Jeesus heräsi kuolleista sapatti-iltapäivänä (”sapatin päätyttyä”) vähän ennen auringonlaskua (”viikon ensimmäisen päivän koittaessa”). Siihen mennessä olisi tietysti kulunut täydet 72 tuntia keskiviikkoiltapäivänä tapahtuneesta Kristuksen ristiinnaulitsemisesta.
Teoria perjantaista ristiinnaulitsemispäivänä
Todistusaineistolla, joka puoltaa keskiviikkona tapahtunutta ristiinnaulitsemista, on oma arvonsa samoin kuin perjantaina tapahtunutta ristiinnaulitsemista puoltavalla todistusaineistolla.
Matt. 12:40. Kun Jeesus sanoi, että hän olisi maan povessa ”kolme päivää ja kolme yötä”, tarkoittiko hän kolmea kokonaista päivää? Miten juutalaiset olisivat ymmärtäneet hänen sanansa?
Perjantaiteorian kannattajat korostavat, että juutalaiset puhuvat joskus ”päivästä”, vaikka he tarkoittivat vain osaa päivästä. Esimerkiksi 1. Sam. 30:12 kerrotaan eräästä egyptiläisestä, joka ”ei – – ollut syönyt eikä juonut mitään kolmeen vuorokauteen”. Jakeessa 13 mies kuitenkin kertoi Daavidille, että hänen isäntänsä oli jättänyt hänet ”kolme päivää sitten”. Jos ”kolme päivää ja kolme yötä” tarkoitti 72 tuntia, palvelijan olisi pitänyt sanoa Daavidille, että hänen isäntänsä oli hylännyt hänet neljä päivää sitten.
Samanlainen tilanne esiintyy Est. 4:16, jossa Ester käski serkkuaan Mordokaita kehottamaan Susan juutalaisia paastoamaan hänen puolestaan. ”Älkää syökö älkääkä juoko mitään kolmeen päivään ja kolmeen yöhön.” Tämän jälkeen Ester astuisi kuninkaan eteen, vaikka se saattaisi maksaa hänelle hänen henkensä. Est. 5:1 sanotaan kuitenkin, että Ester astui kuninkaan eteen ”kolmantena päivänä”. Mikäli ”kolmeen päivään ja kolmeen yöhön” tarkoitti kokonaisia 24 tunnin vuorokausia, tekstissä sanottaisiin Esterin menneen kuninkaan eteen neljäntenä päivänä.
Lisäksi sekä Matt. 16:21 että Luuk. 9:22 kerrotaan Jeesuksen sanoneen, että hän nousisi kuolleista ”kolmantena päivänä”, mikä ei edellyttäisi täyttä 72 tuntia (vertaa toisiinsa Mark. 9:31 ja Matt. 17:23; vertaa myös Mark. 10:34 jakeisiin Matt. 20:19 ja Luuk. 18:33).
Ilmaisu ”kolme päivää ja kolme yötä” ymmärrettiin Jeesuksen aikana ilmeisesti yleisesti niin, että se saattoi sisältää vain osia ensimmäisestä ja kolmannesta päivästä. Esimerkiksi rabbi Eleazar ben Azariah, joka eli vuoden 100 jKr. paikkeilla, sanoi ”päivän ja yön muodostavan Onah-nimisen kokonaisuuden ja että osa Onahia vastaa kokonaista Onahia”. Samoin juutalainen tietosanakirja kertoo, että ”juutalaisyhteisön elämässä osa päivää lasketaan toisinaan yhdeksi päiväksi”.
Perjantaiteorian kannattajat väittävät, että tällä tavalla tulisi ymmärtää Jeesuksen lausunto siitä, että hän olisi haudassa ”kolme päivää ja kolme yötä”.
Joh. 19:14. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että ilmaus valmistuspäivä tarkoittaa päivää, jona juutalaiset valmistautuivat sapattia varten. Kysymys on siitä, tarkoittiko Johannes”pääsiäisen valmistuspäivällä” viikkosapattia vai pääsiäissapattia.
Markuksen tapa käyttää ilmausta valmistuspäivä auttaa meitä löytämään vastauksen. Markus sanoi, että arimatialainen Joosef pyysi Pilatukselta lupaa ottaa Jeesuksen ruumis ristiltä. Ajankohdasta sanotaan: ”Oli sapatin aatto, valmistuspäivä” (Mark. 15:42). Markus määrittelee siis valmistuspäivän tarkasti sanoilla ”sapatin aatto”. Jakeessa 47 sanotaan, että ”Magdalan Maria ja Joosefin äiti Maria katsoivat, mihin Jeesus haudattiin”.
Välittömästi seuraavassa jakeessa Mark. 16:1 sanotaan: ”Kun sapatti oli ohi, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome ostivat tuoksuöljyä mennäkseen voitelemaan Jeesuksen.” Tässä puhutaan ilmeisesti seitsemännen päivän sapatista. Tosiasia, että Mark. 16:1 mainittu sapatti seuraa välittömästi kertomusta Jeesuksen ottamisesta ristiltä ja hänen hautaamistaan valmistuspäivänä, on voimakas todiste siitä, että Mark. 15:42 mainittu valmistuspäivä oli viikoittaista sapattia edeltävä perjantai eikä pääsiäissapattia edeltävä keskiviikko.
Myös Luukas antaa hyviä todisteita siitä, että valmistuspäivä oli viikoittaista sapattia edeltävä perjantai. Hän sanoo, että kun Jeesus haudattiin, ”oli valmistuspäivä, sapatti oli juuri alkamassa” (Luuk. 23:54). Jakeessa 55 sanotaan: ”Naiset, jotka olivat Jeesuksen kanssa tulleet Galileasta, lähtivät Joosefin mukaan. He näkivät, kuinka Jeesuksen ruumis pantiin hautaan.” Jakeessa 56 sanotaan, että ”palattuaan kaupunkiin he [naiset] hankkivat tuoksuvia öljyjä ja voiteita, mutta sapatin he viettivät levossa lain käskyn mukaan”. ”Sapatin lain käskyn mukaan” täytyy viitata neljännen käskyn sapattiin (2. Moos. 20:8–11), ei pääsiäissapattiin. On vaikea ajatella, että jakeessa 43 mainittu valmistuspäivän jälkeinen sapatti olisi eri asia kuin kaksi jaetta myöhemmin mainittu sapatti ”lain käskyn mukaan”.
Lisäksi Uuden testamentin ”valmistusta” tarkoittava kreikan kielen sana on paraskeu, joka vielä nykykreikassakin tarkoittaa perjantaita.
Matt. 28:1 sanotaan, että ”sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Magdalan Maria ja se toinen Maria katsomaan hautaa”. Keskiviikkoteorian kannattajat ajattelevat tämän tarkoittavat sitä, että naiset tulivat haudalle sapattina vähän ennen auringonlaskua. Sen mukaisesti Jeesus olisi noussut haudasta sapattina vähän ennen auringonlaskua eikä varhain sunnuntaiaamuna ennen auringonnousua.
Tämän tulkinnan ongelma on siinä, että se on vastoin raamatunkohtaa Mark. 16:1,2, jossa sanotaan: ”Kun sapatti oli ohi, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome ostivat tuoksuöljyä mennäkseen voitelemaan Jeesuksen. Sapatin jälkeisenä päivänä ani varhain, kohta auringon noustua he lähtivät haudalle.”
Pitäisikö meidän siis ajatella, että naiset tulivat haudalle ”sapatin päätyttyä”, sapattina iltapäivällä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, vähän ennen auringonlaskua (Matt. 28:1), vai tulivatko he haudalle varhain sunnuntaiaamuna? Kolme yksityiskohtaa Markuksen kertomuksessa osoittaa aivan selvästi, että he tulivat haudalle sunnuntaiaamuna. Ensiksikin, Markus sanoo naisten tulleen ”kun sapatti oli ohi”, ei vähän ennen sen päättymistä. Toiseksi, he tulivat ”sapatin jälkeisenä päivänä ani varhain”, eivät myöhään seitsemäntenä päivänä eli sapattina. Ja kolmanneksi, he tulivat ”kohta auringon noustua”, eivät auringon laskiessa.
Johtopäätös
Raamatullisesta todistusaineistosta vain tietyn osan voidaan tulkita tarkoittavan, että Jeesus ristiinnaulittiin keskiviikkona ja että hän nousi haudasta myöhään sapatti-iltapäivällä. Raamatullisen todistusaineiston tutkiminen kokonaisuutena viittaa kuitenkin siihen, että Jeesus ristiinnaulittiin perjantaina iltapäivällä ja että hän nousi haudasta varhain viikon ensimmäisenä päivänä, sunnuntaiaamuna.
– Signs of the Times / Marvin Moore